Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi

Tulokset

Projektissa mukana olleet oppilaitokset ovat syventäneet innovaatio-osaamistaan ulkopuolisen konsultin ohjauksessa. Oppilaitokset ovat kokoontuneet yhteisiin kehittämispäiviin ja väliaikoina ne ovat saaneet tukea omalla kehittymispolullaan. Jokaiseen oppilaitokseen perustettiin innovaatiotiimi, jonka tehtävänä oli viedä
asiaa eteenpäin ja levittää tietoa innovaatioista - ja myös organisoida ja ohjelmoida innovaatio-osaamisen leviämistä.

Tämä kehittämismalli on osoittanut onnistumista siinä, että asioita yhdessä mietittäessä on syntynyt ideoita ja yhteistyötä uusilla ja odottamattomillakin tavoilla. Toisaalta asiantuntijaohjaus on pitänyt "jalat maassa", kun on synnytetty konkretiaa eikä pelkkiä ideoita. Haastepuolelle voidaan laskea asian tietynlainen vaikeus: mitä se innovaatio oikein on, saammeko siitä kiinni omassa organisaatiossamme? Myös ajankäytön ongelmat ja ikuinen resurssipula arjen kiireissä voidaan laskea tämänkin hankkeen pullonkaulaksi- mistä saada aika yhteiselle kehittämiselle?

Hankkeen pilottiorganisaatioita koskevista tavoitteista parhaiten onnistuttiin oppilaitoksen strategisen kehittämisessä innovaationäkökulmasta. Kussakin oppilaitoksessa käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ajatusmaailma tuli innovaatiotiimille tutuksi ja ymmärretyksi. Alihankkijan ohjaama innovaatiosessiomenetelmä antoi myös innovaatiotiimeille käsityksen innovaatiomenetelmien toteuttamisesta käytännössä. Ajattelutapa, jossa
jokainen työntekijä, asiakas ja arjen työtilanne voi olla innovaatioiden lähde, juurtui hankkeen myötä organisaatioihin.

Yhteistyöverkostot tiivistyivät hankkeessa ammattikorkeakoulukentän kanssa ohjausryhmätyöskentelyn kautta AMK:jen Innokomppi ja Huiput kehiin -hankkeiden myötä. Innokomppi-hankkeessa rakennettu innovaatiokyvykkyyden mittaamistyökalu saavutti
2014 valmiusasteen, jonka myötä se soveltui kokeiltavaksi pienin muutoksin myös ammatillisen koulutuksen puolella. Innovaatiopedagogiikkaa ja opiskelijan innovaatiomittaria esiteltiin ja koulutettiin yhdessä pilottiorganisaatiossa, mutta kokeiluasteelle ei vielä päästy niin myöhäisessä vaiheessa.

Muutamassa pilotissa saatiin myös onnistuneita tuloksia innovaatiosession hyödyntämisessä seutuyhteistyön kehittämisessä. Näissä onnistumisissa saatiin yhteiseen tilaisuuteen mukaan toimijoita niin yritys- ja järjestöpuoleltakin kuin myös palveluiden käyttäjiä. Pilotit saivat kokemusta siitä, miten ammatillinen oppilaitos voi fasilitoida yhteisiä ideointi- ja kehityssessioita, sekä synnyttää yhteistyöverkostoja mm. kunnallisten ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä.


Hankkeen keskeinen ja konkreettisin tulos, kehittämisprosessin kuvaaminen Innovaatiokäsikirjan muodossa, saatiin aikaan. Käsikirjassa on kuvattu niin teoreettisesta näkökulmasta kuin käytännön tapauksinakin pilottien hankkeen aikana tekemät toimenpiteet ja kokeilut. Vuonna 2014 saatiin valmiiksi sekä painettu että digitaalinen versio. Innovaatiokäsikirjaa painatettiin 300kpl niitä jaettiin jäsenille. Pilotit saivat kukin 10 kappaletta kirjoja, muille AMKE:n jäsenille lähettiin kolme kappaletta, jonka lisäksi kirjaa jaettiin seminaareissa, kampanjapäivillä ja hankkeen kehittämispäivillä kiinnostuneille.

Hankkeen aikana pidettiin toimialarakenteiden murrosta käsittelevä aluekierros kuudella eri paikkakunnalla. Projektipäällikkö kirjasi keskustelut ylös, jonka pohjalta hän teki jaettavaksi yhteenvetoraportin. Aluekierroksen tuloksena jäsenistöön iskostui tieto toimintaympäristön muuttumisesta ja tulevista muutostrendeistä, joita mielessä pitäen omaa toimintaa voidaan lähteä kehittämään innovatiivisin ottein.

Hankkeessa toteutettiin myös innovaatiojärjestelmiä käsittelevä aluekierros. Kehittämispäivien tavoitteena oli koota maakunnan innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset organisaatiot yhteen, auttaa ymmärtämään ammatillisen koulutuksen rooli innovaatiojärjestelmässä sekä keksiä uusia toimintamalleja. Tilaisuuksista tehtiin jaettavaksi yhteenvetoraportit. Aluekierros synnytti tietoisuutta ammatillisen koulutuksen potentiaalista innovaatiokumppanina ja loi pohjaa ammatillisen koulutuksen innovaatioroolin kehittämiseksi maakunnissa.

Vuonna 2014 projektipäällikkö teki sähköisen kyselyn AMKE:n jäsenille koskien niiden koulutuspalveluiden digitalisointia. Kyselystä tehtiin yhteenvetoraportti, joka toimitettiin jäsenille. Kyselyn auttaa johtopäätösten ja päätösten teossa liittyen koulutuspalveluiden kehittämiseen ja uusien toimintamallien luomiseen ammatillisessa koulutuksessa.

Myös ammatillisen koulutuksen innovaatioverkoston perustamista pohdittiin viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa. Tarvetta nähtiin, mutta lopullista päätöstä ei vielä perustamisesta tehty.

Kaiken kaikkiaan projekti lisäsi tietoisuutta vallitsevista muutostrendeistä ja innovatiokyvykkyyden tärkeydestä vastata muutoksiin. Ammatillisessa ollaan nyt entistä tietoisempia ja sen myötä valmiimpia kokeilemaan uudenlaisia toimintamalleja.

Kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä on Suomen ammatilliset oppilaitokset / koulutuksen järjestäjät. Niiden osalta kehitetään innovaatiojohtamista ja -strategiaa sekä käytännön kehittämismalleja ja työvälineitä niiden asiakkaiden innovaatiokyvykkyyden kehittämiseen.

Tutkimuksissa on todettu, että innovaatiokyvykkyyden kehittyminen on prosessi, joka alkaa oppilaitosjohdon sitouttamisesta ja oppilaitoksen rakenteiden muokkaamisesta innovaatioita sallivaksi ja niihin kannustavaksi. Kun johdon sitoutuminen on saavutettu, voidaan edetä koulutuksen suunnitteluun ja kouluttajien sitouttamiseen ja kehittämiseen. Projektissa kehittämistoimia tehdään yhdessä oppilaitosjohdon, kehittämishenkilökunnan, koulutuspäällikköjen ja kouluttajien kanssa edeten johtotasosta päällikkö- ja kouluttajatasolle.

Välilliset kohderyhmät
Projekti antaa ammatilliselle oppilaitokselle kykyä kehittää opiskelijoidensa innovaatiokyvykkyyttä sekä valmiuksia edistää yritys- ja työyhteisöasiakkaiden innovatiivisuutta. Projektilla on myös aluekehittämisvaikutus - oppilaitoksia kannustetaan liittymään alueellisiin innovaatio- ja kehittämistoimijoiden ryhmiin sekä ottamaan kehittämisvastuuta toimintaympäristönsä innovaatiopotentiaalista. Kun tulevaisuudessa korkea-asteen koulutusta todennäköisesti tullaan tiivistämään, jää toisen asteen koulutusorganisaatio yhä useammin yksin vastuuseen koulutuksen ja kehittämisen kautta tapahtuvasta aluekehittämisestä seuduilla. Siihen se tarvitsee osaamista ja välineitä.

Sektorin sisäisen kehittämisen lisäksi hankkeessa otetaan huomioon koko innovaatioketju ja varsinkin AMK:jen kokemukset ja tutkimus liittyen innovaatiopedagogiikan ja yritysyhteistyön tuomiseen osaksi opetusta. Hanke mm. muodostaa hankeparin Turun, Satakunnan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston sekä LAUREA-ammattikorkeakoulun "Innovaatiokompetenssien mittaaminen" -hankkeen kanssa, joka kytkee hankkeen myös laajempaan kansainväliseen prosessiin (AHELO). Yhteistyötä on sovittu tehtäväksi hankkeiden hallinnon, sisällöllisen tietojen vaihdon ja hankkeiden käytännön toteutuksen osalta. Yhteistyö perustetaan myös HAMKin "Huiput kehiin" -hankkeen kanssa mahdollisimman laajan synergiahyödyn saamiseksi.

Yhteistyökumppanit

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry


Yhteyshenkilöt

Nivala
Simi Hannu
Suunnittelija, International coordinator
Puh. 0403120441
hannu.simi@jedu.fi

Linkit


   
Hanke alkaa
1.1.2012
Hanke päättyy
31.1.2015