Muutos Nyt - Hyvät asiat käytäntöön monialaisilla verkostoilla

Hankkeen kuvaus

Muutos Nyt -hankkeen lähtökohtana ja perustana on ollut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma, jonka II-vaihetta hanke on toteuttanut. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma on maakunnallinen 10 vuoden ohjelmakokonaisuus, jonka toteutus on vaiheistettu kolmeen osaan. Ohjelman 1-vaihe päättyi 2011. Hyvinvointiohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat kirjattu vuodet 2011- 2014 kattavaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

Hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden yhteistä näkemystä ja yhteen sovittaa hyvinvoinnin kehittämistoimintaa maakunnassa. Tavoitteena on lisäksi ollut edistää uusien toiminta- ja yhteistyömallien syntymistä ja johtamisessa sekä syventää maakunnallisen hyvinvointialan kehittämistoimintaa edistämällä toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Etenkin verkostomaisen toimintamallin kehittäminen maakunnallisten toimijoiden välille on ollut keskeinen tavoite.

Hyvinvointiohjelman II-vaiheen isona linjauksena on ollut myös muiden kuin sote-alan toiminnan ja toimijoiden nostaminen hyvinvoinnin kehittämistyön keskeiseen rooliin. Näin on pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi erityisesti lasten ja nuorten kehitykseen ja tilanteisiin.

Ohjelmatyössä on pyritty selkeisiin valintoihin ja resurssien kohdentamiseen pääpainon ollessa lapsissa, lapsiperheissä ja nuorissa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa.

Toiminnallisesti keskeisin asia on ollut hyvien käytäntöjen laaja levittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen maakunnassa. Tässä toiminnassa periaatteena on, että hyviä käytäntöjä kerätään, jalostetaan ja tarjotaan alueen kunnille ja toimijoille. Päätöksen toiminnan käyttöönotosta tekee kunta hyvinvointistrategiansa tai hyvinvointikertomuksen toimenpidesuositusten perusteella.

Ohjelman toteutukseen liittyvä maakunnallinen uudistettu hyvinvointisopimus allekirjoitettiin keväällä 2013 kaikkien maakunnan kuntien toimesta. Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja toimijoiden välinen hyvinvointisopimus on ollut merkittävä tahdonilmaisu ja ohjaaja kansallisessa hyvinvointityössä, sillä missään maakunnassa sitä ei ollut aikaisemmin. Sopimuksen avulla hyvinvoinnin asioita on voitu perustella hyvin sekä kansallisesti esim. Kaste-rahoitushakujen yhteydessä ja paikallisesti kunnissa hyvinvointirakenteita uudistettaessa.

Osana hyvinvointisopimusta tarjottiin kunnille kolmen hyvän koetun toimintamallin tuettua käyttöönottoa vuosien 2013 - 2015 aikana. Mallit ovat PAKKA - paikallinen alkoholipolitiikka (PSAVI), Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli (PPSHP) sekä Lapset puheeksi, kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi (THL). Kolmen hyvän toimintamallin maakunnallisessa levittämisessä painotettiin erityisesti yhteisesti suunniteltuja koulutus- ja juurruttamisprosesseja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Konseptin pilottina tehtiin edellisten lisäksi myös terveysliikunnan hyvien käytäntöjen kartoitus. Pilotissa on painotettu erityisesti yhteisesti suunniteltuja koulutus- ja juurruttamisprosesseja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hankkeen keskeiset tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan hyvin. Maakunnallisen hyvinvointityön tahto- ja tavoitetilan on vahvistunut, tuloksena on ollut entistä tiiviimpi yhteistyö kuntien kanssa muun muassa hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen osalta. Maakuntaohjelman ja hyvinvointiohjelman tavoitteiden sekä toiminnan painopisteet on integroitu onnistuneesti.

Hankkeessa on kehitetty monialainen toimijaverkosto ja verkostokonsepti sekä käynnistetty pilotointi viiden verkoston kanssa ja on verkostoiduttu kansalliseen tutkimustoimintaan esim. Tekes-rahoitteiseen NodeHealth-hankeeseen. Hyvät käytännöt on kuvattu sekä kehitetty niiden levittämis- ja juurruttamismalli. Lisäksi uusia toimintamalleja on pilotoitu, levitetty ja juurrutettu. Maakuntaan on perustettu järjestöneuvottelukunta. Hyvinvointiviestintää on kehitetty painottamalla kansalaisiin sekä nuoriin kohdentuvaa viestintää.

Kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät
Hankkeen kohderyhminä ovat kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot erityisesti toiseen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat ja peruskoulut sekä välittäjäorganisaatiot kuten Aluehallintoviranomainen (AVI), Elinkeino-Liikenne ja ympäristökeskus (ELY) ja kunnat ja järjestöt. Kohderyhmään kuuluvat myös maakunnan hyvinvointialan palvelujärjestelmä ja hyvinvointialan yritykset palvelutuottajina ja uusien innovaatioiden kehittäjinä.

Välilliset kohderyhmät
Välillisesti ja lopullisina hyödynsaajina on maakunnan väestö, erityisesti lapset, lapsiperheet ja nuoret sekä kuntien palveluntuottajat. Sidosryhminä ovat ohjelman ydintoimijoiden luottamus- ja yhteistyöelimet (neuvottelukunnat ja vastaavat) sekä mm. rahoitus- ja kehittämisohjelmia edustavat alueelliset ja kansalliset tahot.

Hankkeen budjetti

8 750 euroa, rahoitus: 70 % Pohjois-Pohjanmaan liitto/EAKR, 30 % JEDU


Yhteyshenkilöt

Ylivieska
Hietasaari Sari
Tuntiopettaja
Puh. 0403120412
sari.hietasaari@jedu.fi

   
Hanke alkaa
1.1.2012
Hanke päättyy
31.1.2015