Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen

Hankkeen kuvaus

VAKES Kainuu ja VAKES Pohjois-Pohjanmaa
Tavoitteena oli kehittää toiminnallisia ja työvaltaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä vankiloissa tapahtuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Toisena lähtökohtana oli opetus- ja vankilahenkilöstön välisten yhteistyömuotojen kehittäminen Rikosseuraamuslaitoksen vankilaopetuksen 2008 - 2012 strategian hengessä sekä JEDU:n Vankilaopetuksen 2011 - 2020 strategian mukaisesti.

Tavoitteet

Projektin tavoitteena oli kehittää ja tunnistaa hyviä käytäntöjä sekä toimivia yhteistyömuotoja opetus- ja vankilahenkilökunnan välillä. Konkreettisia tavoitteita olivat ammatillisen sekä valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen liittyvän opetusmateriaalin kehittäminen.

Muina kehittämisen tavoitteina oli vankien oppimisvaikeuksiin vastaaminen oppimaan oppimisen materiaalin kehittämisen ja oppimisvalmiuksien kartoitusten, esim. lukiseulojen käyttökoulutusten avulla. Projektin muina tavoitteina olivat lisäksi vankilakoulutuksen opinto-ohjauksen kehittäminen ja laajemmin myös vankiopiskelijoiden opiskelijahuollon kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena oli saada projektista kertova julkaisu, jossa kuvataan kehittämisprosesseja ja hyviä käytäntöjä.

Tulokset

Hankkeessa hyödynnettiin NEP-projektin kokemuksia organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Projektin käytännön toteutuksesta eli kehittämistyöstä vastasi hallinnoija, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Yhteistyö sidosorganisaation kanssa muodostui yhteisistä koulutustilaisuuksista, ohjausryhmätyöskentelystä sekä kehittämishankkeista, esim. vankilatuotekehittely ja Oulun vankilan Oppipajan toiminnan kehittäminen.

Yhteistyö oli luontevaa ja sujuvaa. Käytännön ongelmia tuottivat lähinnä sekä Rikosseuraamuslaitoksessa, että koulutuskuntayhtymässä projektin aikana tapahtuneet muutokset niiden organisaatiorakenteissa ja toiminnoissa.

Toimivat käytännöt ovat tulleet hankkeen kautta näkyvämmäksi. Alkuvaiheen kehittämistoiminta keskittyi vankiloissa tapahtuvan opetuksen, siinä käytettävien oppi-materiaalien, lukikoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämiseen. Alkuvaiheessa vankilan ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittäminen oli pienemmässä roolissa.

Hankkeen edetessä kuitenkin todettiin, että hyvät toimivat opetuskäytännöt liittyvät vahvasti juuri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja sen toteutumiseen. Tästä oli hyvänä esimerkkinä Oulun vankilan oppipajan toiminnan kehittäminen sekä vankilatuotteiden kehittämisen osahanke, joiden tulokset heijastuivat myös rinnakkaiseen projektiin ja sen kohdelaitoksiin. Olennaista Oppipajan toiminnan kehittämisessä oli uudenlaisen toimintamallin luominen tutkintavankilassa toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen sekä moniammatillisen organisaatioiden rajat ylittävän, sujuvan ja verkostomaisen työotteen toteuttamiseen. Oppipajassa kehitetty toimintamalli tutkintavankien koulutukseen ottamisesta on siirtynyt rikosseuraamusalueella myös toisiin vankiloihin.

Toisena varsin merkittävänä kehittämiskokonaisuutena oli vankilatuotteiden kehittämishanke. Tämä osakokonaisuus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä rikosseuraamusalueen aluekeskuksen kehityspäälliköiden kanssa. Projektin osuus vankilatuotteiden kehittämisestä on painottunut tuotevalmistuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja opinnollistamiseen sellaisiksi, että valmistettavat tuotteet vastaavat opetus-suunnitelmien ja tutkinnon tavoitteiden mukaisia vaatimuksia/perusteita. Tämä osa-hanke jatkui projektin loppuun asti.

Myös näyttötutkintotoiminnan kehittäminen vankilaopetuksessa nousi yhä merkittävämmäksi toiminnaksi sen toteutuksessa. Projektin lopulla valmistui raportti, jossa kuvataan uusi ns. ”opiskelijahuollollinen työote” otettavaksi osaksi vankilaopetusta. Tätä työotetta voidaan kuvata varsin innovatiiviseksi ja vankiopiskelijaa kokonaisvaltaisesti tukevaksi. Raportissa kartoitettiin lisäksi vangin vapautumiseen liittyvien palveluverkkojen toimijoita alueelta. Kehittämistoiminta eteni projektin rakenteesta johtuen sykleittäin kehittävän työntutkimuksen perinteiden mukaisesti, jossa kehittäminen, toiminta ja arviointi kulkevat vuoroittaisesti. Kokonaisuutena arvioiden voidaan todeta, että projektissa on saavutettu ne keskeiset tulokset, joita sille oli asetettu.

Kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä olivat Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston (ent. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto) vankiloissa työskentelevät opettajat ja toissijaisena kohderyhmänä Rikosseuraamuslaitoksen vankiloissa (Pelso/Kestilä/Oulu) opetuksen kanssa kiinteästi toimiva vankilahenkilökunta.

Projektiin osallistuvat organisaatiot valikoituivat Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston opetustarjonnan perusteella. Kyseessä olivat ne Rikosseuraamuslaitoksen Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen vankilat Pohjois-Pohjanmaan/Kainuun maakunnissa, joissa Piippolan opiston opettajat opettavat vankeja.

Hankkeen budjetti

449 096 euroa, rahoitus: 94 % ELY Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa / ESR, 6 % Siika-Pyhäjokilalueen koulutuskuntayhtymä /JEDU


Yhteyshenkilöt

Piippola (Siikalatva)
Huuskonen Arto
Koulutusjohtaja
Puh. 0447692301
arto.huuskonen@jedu.fi

   
Hanke alkaa
1.8.2009
Hanke päättyy
31.12.2012