Siirry sisältöön
Opiskelija rakennustelineillä

Tutkinnon muodostuminen ja tutkinnon perusteet

Ammattiopistossa opiskelu on käytännönläheistä ja pääosin tekemällä oppimista. Opinnot antavat laaja-alaisen ammattitaidon sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet on määritelty tutkinnon perusteissa.

Tutkinnot

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. 

Yhdistelmätutkinnon suorittamalla saat ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa. Tällöin yhteiset tutkinnon osat ja valinnaiset tutkinnon osat suunnataan lukio- opintoihin. 

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. 

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. 

Kaikissa opinnoissa menestyminen edellyttää vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta sekä intoa käytännön toimintaan ja käsillä tekemiseen. 

Valmentava ja muu ammatillinen koulutus

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisena koulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta. 

Valmentavia koulutuksia on kaksi: 

Muu ammatillinen koulutus on esimerkiksi ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen sekä tiettyihin ammatillisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta. 

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillinen perustutkinto (180 osaamispistettä) muodostuu seuraavista opinnoista: 

Ammatillisen perustutkinnon opiskelu on ilmaista lukuun ottamatta mahdollisia kortti- ja tarvikemaksuja. Maksuista tiedotetaan opiskelijoita aina erikseen. 

Ammattitutkinto

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito, mutta tutkinto alalta puuttuu, voi suorittaa koko tutkinnon tai sen osan näytöillä osallistumatta koulutukseen. Opiskelu voi olla joko päätoimista tai sivutoimista. Tutkinto antaa kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 

Hakijan kanssa tehdään aina henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma opiskelua varten ja sitä päivitetään jatkuvasti opintojen edetessä. 

Ammattitutkinnon opiskelu on maksullista, poikkeuksena oppisopimus- ja työvoimakoulutus. 

Erikoisammattitutkinto

Erikoisammattitutkinnoissa opiskellaan samalla tavalla kuin ammattitutkinnoissa. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa on vain yksi tutkinnon suoritustapa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma. Opiskelu voi olla joko päätoimista tai sivutoimista. Tutkinto antaa kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. 

Erikoisammattitutkinnon opiskelu on maksullista, poikkeuksena oppisopimus- ja työvoimakoulutus. 

Yhdistelmätutkinto

Yhdistelmätutkinto-opiskelijana suoritetaan sekä ammatillinen perustutkinto, että ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää loppuun suoritettua ammatillista perustutkintoa. 

Yhdistelmätutkinnossa opiskelijan on mahdollista suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon + ylioppilastutkinnon + lukion tai kaksi ammatillista perustutkintoa.

Yhdistelmätutkinnolla jatko-opintovalmiudet paranevat, kun opiskellaan laajemmin esim. kieliä ja matematiikkaa. Ammatillisten aineiden opiskelu teorian rinnalla on mielekästä ja selkeyttää ura- ja työpolkua. Ammattiaineita opiskelemalla saa hyvän kuvan ammattialasta ja sen tarjoamista etenemismahdollisuuksista sekä samalla hyvät jatko-opintokelpoisuudet ja -valmiudet.

Tutkinnon perusteet

Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. 

Tutkinnon perusteissa määrätään: 

  1. tutkintonimikkeet 
  1. tutkinnon muodostuminen    
  1. tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä sekä 
  1. tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit
  1. onko tutkintoa mahdollista mukauttaa.

Tutkinnon perusteet löytyvät koulutusten tutkintokohtaisilta esittelysivuilta sekä ePerusteet -palvelusta.

Koulutuskohtaisilla esittelysivuilla on kuvattuna tutkinnon osien tarjonta, koulutuksen toteuttamistavat ja –ajat, oppimisympäristöt, suorittamisjärjestys ja opiskelijan osaaminen. 

Tarvitsetko apua koulutukseen hakemisessa tai muuten opastusta ja vinkkejä? JEDUn hakupalvelut auttaa!