Siirry sisältöön

Opiskelijan osaamisen arvioinnin periaatteet 

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä ennen näyttöä ja näytön jälkeen. Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.  

Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, hallitseeko opiskelija tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Osaamisen tasoa arvioidaan perustutkinnoissa seuraavalla arviointiasteikolla: Tyydyttävä 1-2, Hyvä 3-4 ja Kiitettävä 5, ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Hyväksytty/ Hylätty.   

Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen pyritään huomioimaan opinnoissa. Aiemmin arvioidut opinnot (esim. lukio ja ammattiopinnot) voidaan tunnustaa opintoihin. Muu aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan HOKSin yhteydessä. 

Arvioijat

Opiskelijan osaamista arvioivilla arvioijilla tulee myös itsellään olla ammattitaito ja osaaminen arvioitavaan tutkinnon osaan tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueeseen. Lisäksi arvioijan tulee olla perehtynyt arviointiin ja arvioimansa tutkinnon perusteisiin.   

JEDU perehdyttää työpaikkaohjaajat säännöllisesti tähän tehtävään joko työpaikoilla tai erikseen järjestettävissä perehdytyskoulutuksissa. Tiedon työpaikan työpaikkaohjaajan koulutustarpeesta voi JEDUlle tuoda vastuuopettajien tai asiakkuusvastaavien kautta.  

Arvioijan esteellisyys

Arvioijien esteellisyys pitää huomioida jo näytön suunnitellun yhteydessä, kun sovitaan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja näytöstä. Esteellisyys on selvitettävä kaikille osapuolille selkeästi.  

Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään: Arvioija ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Arvioija ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestä (esim. asianosainen on hänen läheisensä tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu jne.). Esteellisyysperusteet on lueteltu kokonaisuudessaan 28 §:ssä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.   

Esteellisyysasian tullessa tietoon järjestetään yhdessä työelämän kanssa tilalle toinen arvioija. Jos toista arvioijaa ei ole, niin toisena arvioijana voi toimia koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai toisesta työpaikasta työnantajan nimeämä työntekijäarvioija. Myös opetusalan arvioija voi olla esteellinen, ja silloin koulutuksen järjestäjä järjestää tilalle toisen arvioijan.  

Osaamisen arviointi näytössä

Näytössä arvioidaan tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Arviointi tapahtuu tutkinnon perusteissa määrättyjen arviointikriteerien mukaan.    

Vähintään yhden näytön suunnittelun yhteydessä nimetyistä arvioijista on oltava paikalla, kun opiskelijan osaamista arvioidaan näytössä.    

Opiskelijan arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä ja dokumentointia ammatillisista valmiuksista suhteessa arvioitavien ammattitaitovaatimusten arviointikriteereihin. Näytön aikana arvioija kokoaa opiskelijan osaamisesta tietoa monipuolisesti ja kirjaa ne omaan lomakkeeseensa.    

Näytön aikana voidaan ottaa myös valokuvia ja kuvata videotallenteita arvioinnin tueksi, mikäli se mahdollista yksilösuojan ja yrityssalaisuuksien puitteissa. 

Osaamisen arviointi muussa osaamisen osoittamisessa   

Mikäli ammatillisissa tutkinnon osissa on ammattitaitovaatimuksia, joiden osaamista ei voida todentaa näytön yhteydessä, osoitetaan osaaminen käyttäen kirjallisia ja suullisia tehtäviä tai kirjallisia kokeita. Näistä saadut tulokset otetaan huomioon näytön arviointikeskustelussa.   

Opiskelijan itsearviointi

Opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan itsearviointiin. Itsearviointitaidot ovat osa ammatillista osaamista. Itsearviointitaitojen kehittämiseksi opiskelijalle annetaan mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Opiskelijalla ei kuitenkaan ole velvoitetta arvioida omaa osaamistaan. Opiskelijan itsearviointi ei ole tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaidon osoittamistapa. Itsearviointi ei myöskään vaikuta osaamisen arviointiin ja annettavaan arvosanaan. Opiskelijan itsearviointi kirjataan arviointilomakkeelle arviointikeskustelussa.   

Näytössä arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.

Arviointipäätös ja sen perustelut

Arviointipäätös syntyy arviointikeskustelun tuloksena näytön aikana opiskelijan osaamisesta kerätyn tiedon perusteella. Kaikkien näytön aikana syntyneiden dokumenttien pitää olla käytettävissä arviointikeskustelussa. Mikäli arvioitavaan tutkinnon osaan sisältyy osa-alueita, joiden osaaminen on arvioitu muussa osaamisen osoittamisessa, pitää näissä arvioinneissa syntyneet dokumentit olla mukana arviointikeskustelussa.    

Opettaja sopii ajankohdan ja paikan arviointikeskustelulle.  Arviointikeskustelu järjestetään 7 vrk sisällä näytön suorittamisesta. Arviointikeskustelu voidaan järjestää myös etäyhteyksiä käyttäen.  Arvioijien ohella myös opiskelija voi osallistua arviointikeskusteluun halutessaan.   

Ennen arviointikeskustelun alkamista opettaja kertaa keskustelun kulun ja sopii sen etenemisestä. Arviointikeskustelussa opiskelijalle annetaan mahdollisuus itsearviointiin.  Itsearviointi ei vaikuta arvosanaan, eikä ole pakollinen. Työelämän arvioija kertoo oman näkemyksensä opiskelijan suoriutumisesta näytön aikana kirjattujen havaintojen ja dokumenttien pohjalta. Opettaja toimii puheenjohtajana ja huolehtii, että kaikki ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet on arvioitu perustellusti.   

Arviointikeskustelussa arvioijat päättävät arvosanasta ja kirjaavat sen näytön arviointilomakkeelle perusteluineen. Päätös perustuu arviointikriteereihin ja näytön aikana kerättyyn osaamisen arviointeihin opiskelijan osaamisesta. Päätöksen jälkeen arvosana perusteluineen tiedotetaan opiskelijalle ja arvioijat sekä opiskelija allekirjoittavat arviointilomakkeen. Mikäli arviointikeskusteluun osallistujat eivät ole fyysisesti samassa paikassa, opettaja huolehtii allekirjoitusten ottamisesta arviointilomakkeeseen seitsemän vuorokauden kuluessa.    

Arviointipäätöksen tiedottamisen jälkeen opettaja selvittää opiskelijalle menettelyt tutkinnon osan osaamisen osoittamisen uusimiseen, arvosanan korottamiseen, arvioinnin tarkistamiseen ja oikaisuun.   

Hylätyssä arvioinnissa opettaja ja työpaikkaohjaaja arvioivat yhdessä opiskelijan kanssa, millaista lisäosaamista opiskelija tarvitsee näytön suorittamiseksi. Suunnitelma kirjataan HOKS-lomakkeelle. Opiskelijan ja työelämäarvioijan kanssa suunnitellaan uusi näytön ajankohta.    

Arvosanan korottaminen

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä arvosanaa, myös tunnustettua (L531/2017, 56§). Arvosanan korottamisen mahdollisuus koskee myös tunnustettuja tutkinnon osia. Hyväksytyn arvosanan korottaminen on mahdollista vain tutkinnon osissa ja muissa kokonaisuuksissa, joista annetaan arvosana. Hyväksytyn arvosanan korottamisesta voidaan periä maksu silloin, kun henkilö on jo saanut todistuksen tutkinnon tai koulutuksen suorittamisesta.   

Jos osaaminen on tunnustettu lukiosta, opiskelija voi   

  1. korottaa lukiokursseja lukiolle, jonka jälkeen osaamisentunnustaminen päivitetään uutta arvosanaa vastaavaksi tai   
  1. opiskelija tekee koko tutkinnon osan tai opintokokonaisuuden ammatillisen pt:n mukaan (osaamisen tunnustaminen tulee purkaa/kumota + viite poistaa).   

Opiskelija ei voi korottaa ammatillisessa koulutuksessa osittain sellaista tutkinnon osaa tai opintokokonaisuutta, joka on tunnustettu, vaan koko tutkinnon osa tai opintokokonaisuus tulee korottaa.   

Arvosana korotetaan aina voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaan eli opiskelija, joka suorittaa ns. vanhaa tutkintoa siirtymäajalla loppuun, voi tänä aikana myös korottaa arvosanaa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei voi korottaa ko. siirtymäajalla olevan tutkinnon perusteen mukaan, vaikka siirtymäaika olisi vielä voimassa.   

Opinto-ohjaaja ohjaa sopimaan yhteisten opintojen arvosanakorotukset suoraan kyseiseltä yto-aineen vastuuopettajalta.   

Mukautetun arvioinnin uusimisessa noudatetaan samoja ohjeistuksia näytön tai muun osaamisen osoittamisen hyväksytyn arvosanan korottamiseen.   

Uusi korotettu arvosana dokumentoidaan opiskelijan opintorekisteriin.   

Arvioinnin uusiminen

Opiskelijalla on mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan. Ko. alan ammatinopettaja järjestää mahdollisuuden tarvittaessa yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa osaamisen osoittamisen uusimiseen. Opiskelijan (tarvittaessa alaikäisen huoltajan) kanssa arvioidaan yhdessä, millaista lisäosaamisen hankkimista hän tarvitsee, miten hän kehittää ammattitaitoaan ja milloin hän mahdollisesti voisi tulla osoittamaan osaamisensa uudelleen. Suunnitelma kirjataan opiskelijan HOKSiin. Uusittu arvosana dokumentoidaan opiskelijan opintorekisteriin.   

Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisumenettely

Arviointiinsa tyytymätön opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista.  

Osaamisen arvioinnista vastaava opettaja selvittää opiskelijalle arvioinnin yhteydessä arvioinnin tarkistamisen ja oikaisumenettelyn. Opiskelijalla on oikeus saada tiedot osaamisen arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin.   Hänellä on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista arviointipäätökseen vaikuttavista asiakirjoista (osaamisen arviointilomake ja sen liitteet).   

Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman arvioinnin tarkistamista tai oikaisupyyntöä (itseoikaisu). Opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Arvioinnin tarkistamista voi pyytää vain arvioijien tai arvioijan päättämästä arvosanasta.   

Uusi arviointi ei tarkoita sitä, että opiskelija osoittaa osaamisensa uudelleen näytössä tai muulla tavoin.  Uusi arviointipäätös on perusteltava. Uusi arviointipäätös voi olla sama kuin alkuperäinenkin tai poiketa alkuperäisestä arviointipäätöksestä. Päätös laaditaan kirjallisena ja arvioija(t) varmentavat päätöksen allekirjoituksellaan (paperilla tai sähköisesti) päiväyksineen. Tämä päätös ei ole lopullinen. Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisu voi alkaa uudelleen, kun on tehty työelämätoimikunnan määräämä uusi arviointi. Arvioijien/arvioijan päätös lähetetään tiedoksi opiskelijalle ja työelämätoimikunnalle.